LAUSUNNOT JA KANNANOTOT


Ilmastokriisin ratkaiseminen on myös rauhantyötä

19.9.2026

1,5 asteen raja ylittyy lähivuosina – ilmastokriisi ja äärihelteet ovat jo täällä

"Euroopan ennätyshelteet jatkuvat ja ilmastonmuutos voimistaa helleaallot."

"Yli 40 asteen hellehelvetti saapuu, kun kuumuus ja kuivuus pahenevat."

"Koko Eurooppa saattaa olla pian liekeissä äärimmäisten lämpötilojen ja metsäpalojen vuoksi."
Viime kesän uutisotsikot kertoivat ennätyshelteistä ja metsäpaloista eri puolilla Eurooppaa. Elokuun lopulla Nepalissa jäätikön romahtamisesta seuranneet tulvat tuhosivat koteja ja infrastruktuuria ja vaativat satoja ihmishenkiä.

Elämme jo ilmastokriisin ajassa: ilmasto muuttuu parhaillaan silmiemme edessä.

YK:n ympäristöohjelma UNEPin tuore raportti Limiting Overshoot – Navigating exceedance of 1.5°C and pathways towards return osoittaa, kuinka nopeasti ilmastokriisi etenee. Maapallon keskilämpötilan 1,5 asteen raja ylitetään todennäköisesti jo lähivuosina. Myönteisimmässäkin skenaariossa lämpeneminen käy noin 1,8 asteessa ennen kuin lämpötila alkaa laskea, ja muissa skenaarioissa lämpeneminen ylittää kaksi astetta.


Nämä synkät uutiset eivät kuitenkaan tarkoita, että ilmastotoimilla ei enää olisi merkitystä. Päinvastoin: jokainen asteen kymmenys merkitsee. Mitä korkeammaksi lämpötila nousee ja mitä pidempään lämpeneminen jatkuu, sitä suuremmiksi kasvavat ilmastoriskit.

Sodat voimistavat ilmastokriisiä

Ilmastokriisiä ei pidä tarkastella irrallaan maailman muista kriiseistä. Sodat aiheuttavat valtavaa inhimillistä kärsimystä, mutta samalla ne tuhoavat ympäristöä ja lisäävät päästöjä. Sotilaallinen toiminta kuluttaa suuria määriä energiaa ja luonnonvaroja, ja sodankäynti tuhoaa infrastruktuuria, metsiä ja ekosysteemejä sekä saastuttaa maaperää ja vesistöjä.

Scientists for Global Responsibility -järjestön ja Conflict and Environment Observatoryn arvion mukaan maailman asevoimien osuus maailman kasvihuonekaasupäästöistä on noin 5,5 prosenttia. Päästöjä syntyy sekä asevoimien ylläpidosta että varsinaisesta sodankäynnistä. Silti sotilaallisen toiminnan päästöjä ei ole huomioitu kansainvälisessä ilmastopolitiikassa juuri lainkaan.

Tilanne on kestämätön. Ilmastokriisi on ihmiskunnan yhteinen kriisi, eikä ilmastopolitiikkaa ja turvallisuuspolitiikkaa voida käsitellä toisistaan irrallaan. Tämä tarkoittaa myös sodankäynnin ja aseteollisuuden päästöjen kriittistä arviointia ja huomiointia osana kansainvälistä ilmastopolitiikkaa.

Kriisit ovat kietoutuneet toisiinsa

Ilmastokriisi voi myös voimistaa olemassa olevia konflikteja ja yhteiskuntien haavoittuvuutta. IPCC:n kuudennen arviointiraportin mukaan ilmastonmuutos voi pahentaa yhteiskunnallisia ja taloudellisia ongelmia, heikentää toimeentuloa ja ruokaturvaa sekä lisätä muuttoliikettä. Kuivuus, tulvat ja muut äärimmäiset sääilmiöt voivat kärjistää tilanteita erityisesti siellä, missä yhteiskunnallinen vakaus on jo valmiiksi heikko.

YK:n mukaan kolmetoista maailman viidestätoista ilmastonmuutokselle haavoittuvimmasta maasta kärsii väkivaltaisista konflikteista. Kolme neljästä pakolaisesta ja muusta konfliktien vuoksi lähtemään joutuneesta ihmisestä elää maassa, jossa ilmastoriskit ovat korkeita tai erittäin korkeita.

Ilmastonmuutos ei yksin aiheuta sotia, mutta se voi voimistaa niitä tekijöitä, jotka lisäävät konfliktien riskiä. Konfliktit puolestaan tuhoavat ympäristöä ja heikentävät yhteiskuntien kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen. Näin syntyy pahimmillaan kierre, jossa kriisit ruokkivat toisiaan ja niiden seuraukset kasaantuvat ihmisille, jotka ovat jo valmiiksi heikoimmassa asemassa.

Yhteinen kriisi, yhteinen vastuu

Feministinen oikeudenmukaisuuskäsitys haastaa kysymään, miten resurssit ja haitat jakautuvat ja kenellä on valtaa ja mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon (Fraser 2008). Kenen kannettavaksi kriisin seuraukset lankeavat? Kuka kantaa vastuuta niiden ehkäisemisestä? Kenen ääni kuuluu, kun ratkaisuista päätetään?

Iris Marion Youngin (2011) mukaan rakenteellisista epäoikeudenmukaisuuksista syntyy myös yhteistä vastuuta. Vastuu ei tarkoita, että kaikki olisivat yhtä lailla syyllisiä kriisiin tai että kriisin ratkaiseminen olisi yksittäisen ihmisen tehtävä. Olennaisempaa on tunnistaa, miten olemme jokainen osa rakenteita, jotka ylläpitävät epäoikeudenmukaisia järjestelmiä.


Ilmastokriisi ei ratkea etsimällä syyllisiä vaan kantamalla globaalia vastuuta. Yksittäisten ihmisten valintojen sijaan on tarkasteltava niitä talouden, tuotannon, kulutuksen ja päätöksenteon rakenteita, joita on muutettava ilmastokriisin hillitsemiseksi. Ennen kaikkea vastuuta on kannettava yhdessä, yli valtioiden rajojen ja niiden ihmisten puolesta, jotka kärsivät kriisin seurauksista kaikkein eniten.

Tätä tarkoittaa myös rauhan käsitteen laajentaminen. WILPF:n työssä rauha ei tarkoita vain sodan puuttumista, vaan turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta ja mahdollisuutta elää ilman väkivallan uhkaa. Ilmastokriisi on yhä selvemmin myös turvallisuuskysymys. 

Ilmastonmuutos ei tunnista valtioiden rajoja

Yksi aikamme suurista paradokseista on se, että ilmastotoimiin ei löydy riittävästi rahoitusta, vaikka samaan aikaan valtioiden puolustusbudjetit ovat nousseet historiallisen korkeiksi.

Meillä on käsissämme kriisi, joka koskettaa koko ihmiskuntaa. Ilmastokriisi jää turvallisuus-, talous- ja ulkopolitiikan muiden tavoitteiden varjoon, vaikka muuttuvalla ilmastolla on radikaaleja vaikutuksia koko planeettamme tulevaisuuteen.

Ilmastokriisi ei tunnista valtioiden rajoja eikä neuvottele kansallisista eduista. Ilmastokriisin ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä ohi taloudellisten etujen ja poliittisten jakolinjojen.


Meidän on vaadittava maailman johtajilta ja kansainvälisiltä instituutioilta enemmän kuin lyhyen aikavälin hyötyjen tavoittelua. Ilmastokriisin on ohjattava päätöksentekoa kaikilla tasoilla. Tarvitsemme nopeita päästövähennyksiä, irtautumista fossiilisista polttoaineista, luonnon suojelua, sopeutumistoimia ja mittavaa ilmastorahoitusta.

Ennen kaikkea tarvitsemme poliittista tahtoa nähdä yhteinen kriisimme sellaisena kuin se on.

Lähteet

Fraser, Nancy (2008). Scales of Justice: Reimagining Political Space in a Globalizing World. Polity Press.

IPCC (2022). Climate Change 2022: Impacts, Adaptation and Vulnerability. Contribution of Working Group II to the Sixth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change. Cambridge University Press. https://doi.org/10.1017/9781009325844

Mach, Katharine J. et al. (2019). Climate as a risk factor for armed conflict. Nature 571, 193–197. https://doi.org/10.1038/s41586-019-1300-6

UNEP (2026). Limiting Overshoot – Navigating exceedance of 1.5°C and pathways towards return. United Nations Environment Programme. https://www.unep.org/resources/limiting-overshoot-navigating-exceedance

UNHCR (2025). No Escape II – The way forward. Bringing climate solutions to the frontlines of conflict and displacement. https://www.unhcr.org/media/no-escape-ii-way-forward

United Nations. Climate, Peace and Security: What We Need to Know. https://www.un.org/en/peaceandsecurity/climate-peace-and-security-what-we-need-know

United Nations. How conflict impacts our environment. https://www.un.org/en/peace-and-security/how-conflict-impacts-our-environment

WILPF. Ecological Justice for Peace. Women's International League for Peace and Freedom. https://www.wilpf.org/our-work/ecological-justice/

Young, Iris Marion (2011). Responsibility for Justice. Oxford University Press. 


Afganistanin naisia ei saa unohtaa!

15.8.2026

Talebanin palattua valtaan vuonna 2021 Afganistanin naisten ja tyttöjen oikeuksia on järjestelmällisesti rajoitettu. UN Womenin tällä viikolla julkaisemien tietojen mukaan puolet afganistanilaisista naisista poistuu kotoaan vain kerran tai kahdesti kuukaudessa. Naiset ovat suurelta osin yhteiskunnan ja talouden ulkopuolella. Alle 10 prosenttia naisista on töissä, kun miehillä osuus on yli 80 prosenttia.

Afganistan on ainoa maa maailmassa, joka kieltää tytöiltä toisen asteen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen. YK:n arvion mukaan Taleban on estänyt arviolta yli kahta miljoonaa afgaanityttöä osallistumasta toisen asteen koulutukseen viiden viime vuoden aikana.

Tämän vuoden alussa Afganistanissa tuli voimaan rikoslaki, jonka myötä naisiin kohdistuva fyysinen, psyykkinen ja seksuaalinen väkivalta on sallittua. Lisäksi naisten on lähes mahdotonta vaatia itselleen oikeutta. He eivät voi lähteä tuomioistuimeen ilman aviomiestä tai miespuolista saattajaa, vaikka aviomies on useimmiten naisen pahoinpitelijä.

Afganistanin tilanne näkyy karulla tavalla myös Women, Peace and Security -indeksissä, joka tarkastelee naisten asemaa muun muassa osallisuuden, oikeuksien ja turvallisuuden näkökulmasta. Afganistan on jäänyt indeksin vertailussa jo vuosia viimeiseksi - näin myös uusimmassa 2025/2026 vertailussa 181 maan joukossa.

Meidän on muistettava, että jokaisen tilaston takana on todellisia ihmisiä. Naisia ja tyttöjä, jotka unelmoivat paremmasta elämästä. Elämästä ilman pelkoa, sortoa ja väkivaltaa. Elämästä, jossa on vapaus ja rauha.

Suomen vanhin naisten rauhanjärjestö WILPF Suomen osasto haluaa lähettää viestin: me emme ole unohtaneet Afganistanin naisia.

Emme hyväksy ajatusta, että Afganistanin naisten oikeudet olisivat kulttuuri- tai sisäpoliittinen kysymys. Emme saa tottua siihen, että puolet maan väestöstä suljetaan yhteiskunnan ulkopuolelle.

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, ja niin myös Afganistanin naisille.

Me seisomme heidän rinnallaan.
Me haluamme kuulla heidän äänensä.
Ja me sanomme yhdessä:
Afganistanin naisia ei saa unohtaa.
Nainen, elämä, vapaus!

Lähisuhdeväkivalta on myös rauhankysymys 

10.6.2026

Naisiin kohdistuva väkivalta on Suomessa yksi vakavimmista ihmisoikeusongelmista. Kansainvälisissä vertailuissa Suomi kuuluu naisiin kohdistuvan väkivallan osalta EU:n synkimpään kärkipäähän. Suomessa on kuluvana vuonna kuollut poikkeuksellisen monta naista lähisuhdeväkivallan seurauksena. Toukokuun loppuun mennessä naisia oli surmattu jo 11, keskimäärin yksi joka toinen viikko. Vuodesta 2026 uhkaa tulla naisiin kohdistuvien henkirikosten osalta yksi synkimmistä yli viiteentoista vuoteen.

Väkivalta ei ole rikos ainoastaan yksittäistä naista kohtaan, vaan se vie pohjaa tasa-arvon kehitykseltä ja koko yhteiskunnan demokratialta. Tästä huolimatta lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa ei aina pidetä yhtä vakavana kuin tuntemattoman tekemää rikosta. Naiset törmäävät edelleen päivittäin väkivaltaa aliarvioiviin ja syyllistäviin asenteisiin.


YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 muistuttaa, että naisten turvallisuus on olennainen osa kestävää rauhaa. Vaikka päätöslauselma syntyi aseellisten konfliktien vaikutusten vuoksi, sen viesti ulottuu laajemmalle: rauhaa ei voida rakentaa siellä, missä väkivalta rajoittaa naisten turvallisuutta, oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan täysivaltaisesti.

 

Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia

Rauhantutkimuksessa on korostettu, että väkivalta ei rajoitu yksittäisiin tekoihin. Norjalaisen rauhantutkija Johan Galtungin (1930–2024) mukaan suora, rakenteellinen ja kulttuurinen väkivalta voivat vahvistaa toisiaan. Tämän näkökulman mukaan väkivallan taustalla vaikuttavat myös yhteiskunnalliset ja kulttuuriset asenteet, jotka ylläpitävät eriarvoisuutta ja vallankäyttöä. Lähisuhdeväkivaltaa voidaan tarkastella osana tätä laajempaa vallankäytön ja epätasa-arvon jatkumoa.

Koti on monelle naiselle paikka, jossa väkivallan uhka on suurin. Väkivalta alkaa usein hienovaraisesti: kontrollointina, eristämisenä, nöyryyttämisenä tai taloudellisena vallankäyttönä. Se murentaa ihmisen turvallisuuden tunnetta, itsemääräämisoikeutta ja luottamusta muihin ihmisiin.

Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityinen asia. Se on yhteiskunnallinen ilmiö, joka heikentää luottamusta, osallisuutta ja turvallisuutta – samoja tekijöitä, joiden varaan kestävä rauha rakentuu. Siksi lähisuhdeväkivallan ehkäisy on myös rauhantyötä.

Ensimmäinen askel väkivallan pysäyttämisessä on hiljaisuuden murtaminen. Tarvitsemme rohkeutta kysyä, mitä ympärillämme tapahtuu, ja puuttua tilanteisiin, jotka herättävät huolta. Jos katsomme väkivaltaa sivusta, hyväksymme samalla ajatuksen siitä, että vahvempi saa käyttää valtaa heikompaan. Rauha alkaa tämän ajattelun haastamisesta.

Rauha on enemmän kuin sodan puuttumista

Rauha ymmärretään usein sodan puuttumisena, mutta kestävä ja positiivinen rauha tarkoittaa myös oikeudenmukaisuutta, turvallisuutta ja ihmisoikeuksien toteutumista. Naisiin kohdistuva väkivalta on tämän rauhan vakava este.

Suomi on sitoutunut ehkäisemään naisiin kohdistuvaa väkivaltaa muun muassa allekirjoittamalla Istanbulin sopimuksen. Silti kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat toistuvasti huomauttaneet puutteista väkivallan ehkäisyssä, uhrien tukemisessa ja palveluiden saatavuudessa.

Väkivaltaan on puututtava varhain, ja jokaisella väkivaltaa kokeneella on oltava mahdollisuus saada apua riippumatta asuinpaikasta tai elämäntilanteesta. Palveluiden suunnittelussa tulee huomioida erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien naisten, kuten asunnottomien ja maahanmuuttajataustaisten naisten, tarpeet. Lähisuhdeväkivaltaa ei saa jättää sovittelun varaan – tästä kansainväliset ihmisoikeuselimet ovat antaneet selkeän kannanoton.

Väkivallattomuus on aktiivista toimintaa

Rauhaa ei rakenneta ainoastaan neuvottelupöydissä tai valtioiden välillä. Sitä rakennetaan joka päivä kodeissa, ihmissuhteissa, kouluissa, työpaikoilla ja yhteisöissä.

Tässä maailmantilanteessa väkivallattomuuden taitoja tarvitaan yhtä lailla kodeissa, kouluissa, työpaikoilla kuin kansainvälisissä suhteissa.

Väkivallattomuus ei ole passiivisuutta. Se on aktiivista toimintaa väkivallan ehkäisemiseksi ja turvallisuuden rakentamiseksi. Se tarkoittaa esimerkiksi väkivaltaan puuttumista ajoissa, uhrien tukemista ja uskomista, tasa-arvon edistämistä sekä haitallisten sukupuolinormien ja väkivaltaa vähättelevien asenteiden haastamista.

Nämä kaikki ovat myös rauhantyötä. Jokainen ehkäisty väkivallanteko on rauhanteko. Jokainen turvallinen koti vahvistaa koko yhteisön ja yhteiskunnan turvallisuutta.

Toivon ylläpitäminen on tärkeää, sillä väkivallan pitkäaikaisista seurauksista huolimatta ihmisellä on kyky toipua. Turvallisuus, tuki ja osallisuus voivat auttaa rakentamaan elämää uudelleen väkivallan jälkeen.

Lähteet

European Union Agency for Fundamental Rights (FRA). EU Gender-Based Violence Survey. Saatavilla: https://fra.europa.eu/fi/content/eu-gender-based-violence-survey

Harvard Divinity School. Johan Galtung: Direct, Structural, and Cultural Forms of Violence and Peace. Saatavilla: https://rpl.hds.harvard.edu/what-we-do/our-approach/peace-violence

Jussila, Janne (23.5.2026). "Naisia on surmattu kuluvana vuonna joka toinen viikko." Helsingin Sanomat.

Marquette University, Center for Peacemaking. What Is Nonviolent Peacemaking? Saatavilla: https://www.marquette.edu/peacemaking/nonviolence.php

Suomen 1325-verkosto. Naiset, rauha ja turvallisuus (1325). Saatavilla: https://1325.fi/

YK:n turvallisuusneuvosto. Päätöslauselma 1325: Naiset, rauha ja turvallisuus. Suomenkielinen käännös. Saatavilla: https://www.ykliitto.fi/sites/ykliitto.fi/files/1325.pdf 


Statement by the Disarmament Working Group of WILPF for 2026 Review Conference of the Parties to the Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons

27.4.2026

In times of escalating conflicts around the world, as international law is increasingly undermined, as Disarmament Working Group of WILPF we refuse the normalisation of militarism, including the continued existence and threat of nuclear weapons.

Regarding the upcoming NPT Review Conference, from 27 April to 22 May 2026, we urge states parties to the Treaty on the Non-Proliferation of Nuclear Weapons to fulfil their legal and moral obligations – especially their commitment to complete nuclear disarmament.

As anti-militarist feminists from around the world, we continue to demonstrate that nuclear weapons do not bring security, but are instruments of structural violence that deepen global inequalities. Nuclear impacts are deeply gendered and racialised and must be considered in their intersectional consequences. They disproportionately harm Indigenous Peoples, women, and communities in the Global South through the environmental and health consequences of the entire nuclear production cycle, including resource extraction, nuclear test programmes, nuclear use, and waste.

We therefore call on all states to recognise nuclear disarmament as essential for social justice – including gender justice. The continued existence of nuclear weapons is incompatible with a world oriented towards peace and care for people and the planet.

This statement has been endorsed by: WILPF Australia, WILPF Austria, WILPF Brazil, WILPF Canada, LIMPAL Colombia, WILPF Germany, WILPF Ghana, WILPF Italy, WILPF Spain, WILPF UK, and WILPF US. 

WILPF Suomen osaston lausunto: valtioneuvoston on peruttava aikeet kumota Suomen lakisääteinen ydinaseettomuus 

1.4.2026

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi ydinenergialain 4 §:n ja 69 §:n sekä rikoslain 34 luvun 6 §:n muuttamisesta


WILPF Suomen osasto pyytää valtioneuvostoa perumaan aikeet kumota Suomen lakisääteinen
ydinaseettomuus.
 

1. Valmistelu on tehty suljetusti ja poikkeaa parlamentaarisesta käytännöstä 

Esitysluonnoksen valmistelu on toteutettu poikkeuksellisen suljetusti eikä se täytä hyvän lainvalmistelun vaatimuksia. Valmistelua on eriytetty muusta ydinenergialainsäädännöstä, eikä hankkeesta ole annettu totuudenmukaista kuvaa hallituksen lainsäädäntösuunnitelmissa. Julkinen keskustelu on ollut niukkaa, ja keskeisiä perusteluja on tarkoitus esittää vasta jälkikäteen salassa pidettävänä tietona. Tällainen menettely loukkaa avoimen demokratian periaatteita.
 
2. Lakimuutokselle ei ole osoitettu tarvetta NATO-jäsenyyden tai DCA-sopimuksen yhteydessä

Ehdotetulle muutokselle ei ole esitetty tarvetta Suomen liittyessä Natoon eikä Yhdysvaltojen kanssa solmitun DCA-sopimuksen yhteydessä. Asia ei sisälly näiden kokonaisuuksien esitöihin eikä eduskuntakäsittelyihin.

Eduskunnan valiokunnat ovat päinvastoin todenneet, ettei muutostarvetta ole:

  • Ulkoasiainvaliokunta (UaVM 16/2022 vp) totesi, ettei esiin ole tullut seikkoja, jotka perustelisivat ydinräjähteitä koskevan lainsäädännön muuttamista 
  • Ulkoasiainvaliokunta (UaVM 5/2022 vp) piti ydinaseiden sijoittamista Suomeen äärimmäisen epätodennäköisenä
  • Puolustusvaliokunta (PuVL 7/2024 vp) katsoi, että ydinaseiden tuominen Suomeen on erittäin teoreettinen kysymys
Lakimuutos murtaisi siten eduskunnan aiemman, selkeän päätöspohjan ilman uusia perusteltuja syitä.

3. Suomen tulee edistää ydinaseriisuntaa – ei heikentää sitä

Suomen pitkäaikainen linja on ollut tukea ydinaseriisuntaa, kansainvälistä oikeutta ja rauhanvälitystä. Ehdotettu lakimuutos on ristiriidassa tämän linjan kanssa.

Turvallisuus ei perustu ydinaseiden mahdollistamiseen tai pelotteen vahvistamiseen, vaan aseistariisuntaan, luottamukseen, ihmisoikeuksiin ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen.
Ydinaseiden roolin kasvattaminen lisää jännitteitä ja heikentää Suomen uskottavuutta rauhan ja asevalvonnan edistäjänä.

Suomen tulisi toimia aktiivisesti ydinaseriisunnan puolesta – ei edistää kehitystä, joka normalisoi ydinaseiden käyttöä tai läsnäoloa.

1.4.2026, WILPF, Suomen osasto

Rauhanliitto: Puolustusselontekoa katsottava uusiksi Yhdysvaltojen uuden politiikan valossa

27.2.2025

Rauhanliitto hallituksen puolustusselonteosta 27.2.2025

Hallituksen puolustuspoliittisen selonteon, jonka käsittely alkoi 27.2. Eduskunnassa, perusta on hataralla pohjalla, kun se nojautuu NATOn lisäksi niin vahvasti Yhdysvaltojen tukeen ja politiikkaan. Presidentti Trumpin Ukrainaa koskevat kannanotot sekä ajatukset Panaman kanavan, Grönlannin ja jopa Kanadan liittämisestä USA:han, tai visio tyhjätä Gaza "loma-Rivieraksi" merkitsevät sitä, että USA on liittymässä Venäjän harjoittamaan imperialistiseen politiikkaan. Tämä hajottaa kansainvälistä sääntöpohjaista yhteistyötä katastrofaalisin seurauksin.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja presidentti Trumpin käveleminen Ukrainan yli rauhanneuvotteluissa osoittaa, että etupiiriajatteluun, sotilaalliseen aggressioon ja varustautumiseen sekä militaristiseen retoriikkaan perustuva kehitys johtaa lopulta umpikujaan, joka pahimmillaan voi merkitä kolmatta maailmansotaa.

Selvää on, että EU ei ole kyennyt pohtimaan vaihtoehtoisia ratkaisuja sodalle. EU ja Euroopan maat ovat keskittyneet asevarustelun lisäämiseen, mutta tarmo ei ole riittänyt etsimään toisenlaisia ratkaisuja sodan lopettamiseksi.Nyt kun Yhdysvallat esittää oman "rauhansuunnitelmansa", EU kritisoi ja vastustaa sitä, silti vailla omaa vaihtoehtoista suunnitelmaa.

Eurooppalaisten pitää nyt Rauhanliiton mielestä välttää harhainen usko sotilaallisen voiman kaikkivoipaisuudesta ja panostaa politiikkaan. EU:n ei pidä rakentaa turvallisuuttaan vain voimakkaan nopean asevarustelun varaan, vaan käydä aktiiviseen dialogiin globaalin etelän kanssa ja hankkia sitä kautta liittolaisia ja kumppanuuksia.

Rauhanliitto esittää, että viimeaikaisen kehityksen valossa puolustuspoliittisen selonteon valmistelu käynnistetään uudelta pohjalta siten, että siinä painotetaan YK:n merkitystä ja kansainvälistä sääntöpohjaista yhteistyötä sekä ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisuuden, vapaan tiedonvälityksen ja demokratian merkitystä. Nämä ovat niitä "turvatakuita" kansainvälisessä politiikassa, joiden varaan Suomen kaltainen pieni valtio voi pitkällä tähtäimellä nojata. Rauhanliitto esittää myös, että puolustuspolitiikka kytketään selkeästi osaksi uutta, tähän aikaan päivitettävää ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa.


Vuosi siviilien kärsimystä ja kuolemaa Gazassa: ei laajempaa sotaa Lähi-itään!

7.10.2024

WILPF Suomen osasto vaatii välitöntä tulitaukoa ja kaikkien sotatoimien lopettamista Lähi-idässä. Kaikkien aseiden siirto Israelille, sekä suora että epäsuora, on lopetettava, ja valtioiden on viipymättä määrättävä kattava kaksisuuntainen aseidenvientikielto Israelille.

Vuosi sitten 7. lokakuuta 2023 maailman huomio siirtyi Israelin ja Palestiinan tilanteeseen, kun Hamas hyökkäsi täysin tuomittavasti Israeliin ja tappoi 1 200 ihmistä, joista suurin osa oli siviilejä. Siitä lähtien Israel on itsepuolustukseen ja 7. lokakuun iskun panttivankien vapauttamiseen vedoten osoittanut toistuvasti sellaista aggressiota Gazassa, etteivät tapahtumaketjun inhimilliset seuraukset ole voineet jäädä huomaamatta: kuvat hirvittävistä julmuuksista vyöryvät jatkuvalla syötöllä uutisiin ja puhelimiemme näytöille. Israel on kiihdyttänyt ennennäkemättömällä tavalla hyökkäyksiään Gazan kaistalle ja nyt väkivalta on eskaloitumassa entisestään.

Israelin aggressio tuhoaa nyt myös Libanonia, missä Israelin ilmaiskut ovat lisääntyneet syyskuun lopulta lähtien. Syyskuun ilmaiskut tappoivat yli 1000 ihmistä Libanonissa alle viidessä päivässä (OCHA, 2024). Iskut tiuhasti asutuille siviilialueille ovat näyte samasta taktiikasta, jota Israel on toteuttanut Gazassa. Räjähteiden käyttö siviilialueilla on paitsi kansainvälisen ihmisoikeuslain ja humanitaarisen lain rikkomus, myös vastoin poliittista julistusta siviilien suojelemiseksi räjähteiltä. Tämä on laajasti tuomittava ja lopetettava.

Kymmenet tuhannet siviilit – erityisesti naiset ja lapset – ovat sodan viattomia uhreja

Kehitysapujärjestö Oxfamin selvityksen mukaan Israelin armeija on tappanut Gazassa enemmän naisia ja lapsia vain yhden vuoden aikana kuin mikään muu viimeaikainen konflikti. Varovaisetkin arviot osoittavat, että Gazassa on kuollut yli 6 000 naista ja 11 000 lasta viimeisen 12 kuukauden aikana. Small Arms Survey -tutkimuksen tiedot vuosilta 2004–2021 suorista konfliktikuolemista arvioivat, että aiempi suurin yhden vuoden aikana menehtyneiden naisten määrä oli Irakissa yli 2 600 vuonna 2016. YK:n lapsia ja aseellisia konflikteja koskevat raportit osoittavat Gazan ja Länsirannan konflikteissa kuolleiden palestiinalaislasten määrän. Viime vuoden aikana Gazassa tapettiin yli viisi kertaa enemmän lapsia kuin vuosina 2005–2022 yhteensä.

Hamasin 7.10.2023 hyökkäyksessä lähes 1 200 israelilaista ja ulkomaalaista tapettiin, mukaan lukien vähintään 282 naista ja 36 lasta. Yli 250 ihmistä, joista 38 lapsia, otettiin panttivangiksi. Heistä noin sadan kerrotaan olevan edelleen Gazassa.

 Inhimillinen kärsimys on otettava yhtä vakavasti konfliktin molemmilla puolilla. Kaikilla ihmisillä on yhtäläinen arvo ja oikeus elämään. Sodankäynnin ja humanitaarisen oikeuden säännöt sekä kansainvälinen oikeus koskevat kaikki osapuolia. On välttämätöntä suojella siviilejä ja toimia aktiivisesti rauhan puolesta väkivallan pysäyttämiseksi.

Kokonaiskuvaa ei voi ymmärtää ilman historiallista asiayhteyttä


Mediassa on vallalla narratiivi, jossa Hamasin tekemille iskuille ei nähdä mitään asiayhteyttä Israelin asuttajakolonialismin ja miehityksen aiemmasta historiasta, mutta samaan aikaan lokakuun 7. päivän iskuja käytetään perusteluina Israelin toimille 8. lokakuuta 2023 alkaen aina tähän päivään asti. Tämä on niin laillisesti kuin moraalisesti väärin, ja siitä maksavat hengellään sekä palestiinalaiset että nyt myös libanonilaiset siviilit.

Tilanteen laajempaa kontekstia ja juurisyitä ei voi ymmärtää seuraamalla tapahtumaketjua vain 7. lokakuuta lähtien. Israel on jo vuosikymmenien ajan syyllistynyt Palestiinan alueella kansainvälistä oikeutta rikkovaan miehitys- ja erottelupolitiikkaan, joka kaventaa palestiinalaisten tilaa ja oikeuksia. Samat juurisyyt, Israelin miehityshistoria Libanonissa, ovat avain myös laajemman alueellisen tilanteen ymmärtämiseen. 

Kansainvälisen yhteisön on otettava kantaa konfliktin leviämistä ja tahallista joukkomurhaa vastaan


Kansanmurha Gazassa jatkuu edelleen. Lisäksi jo aiemmin huolestuttava ihmisoikeus- ja turvallisuustilanne on nyt myös Länsirannalla heikentynyt, sillä Israelin sotilasoperaatiot ja laittomissa siirtokunnissa asuvien asuttajien väkivalta on lisääntynyt siellä hälyttävästi. Israel ei pysäytä Gazan tuhoa ja palestiinalaisalueiden laitonta miehitystä, ellei kansainvälisesti luoda vahvaa painetta konfliktin ratkaisemiseksi oikeudenmukaisella tavalla. Rankaisemattomuus Israelin tekemiä vakavia kansainvälisen oikeuden rikkomuksia kohtaan on rapauttanut koko sääntöpohjaisen järjestelmän uskottavuutta.

Etelä-Afrikan nostama kanne kansanmurhasta Israelia vastaan YK:n kansainvälisessä tuomioistuimessa on herättänyt toiveita palestiinalaisten tilanteen parantumisesta. Vaikka Israelin odotetaan jättävän tuomio noudattamatta, oikeudenkäynnin toivotaan vaikuttavan Israelia tukevien maiden asenteisiin ja sotilaalliseen yhteistyöhön. Yleissopimuksen allekirjoittajilla, kuten Suomella, on velvollisuus estää kansanmurha ja rangaista siitä.

Lisäksi Suomi on sitoutunut konfliktin ratkaisussa kahden valtion malliin, joten nyt on oikea aika tunnustaa Palestiinan valtio ja lisätä näin painetta Israelia kohtaan. Enemmistö YK:n jäsenmaista, 144 maata, on tunnustanut Palestiinan, viimeisimpinä Slovenia, Irlanti, Norja ja Espanja.

WILPF Suomen osasto vaatii välitöntä tulitaukoa ja kaikkien sotatoimien lopettamista. Aseiden ja muiden sotilaallisten resurssien jatkuva toimittaminen Israelille tekee myös muista valtioista ja yrityksistä osallisia näihin julmuuksiin. Kaikkien aseiden siirto Israelille, sekä suora että epäsuora, on lopetettava, ja valtioiden on määrättävä kattava kaksisuuntainen aseidenvientikielto Israelille viipymättä.

Lähteet

https://www.unocha.org/lebanon

https://www.oxfam.org/en/press-releases/more-women-and-children-killed-gaza-israeli-military-any-other-recent-conflict

https://everycasualty.org/stolen-futures-press-release

https://www.ochaopt.org/content/reported-impact-snapshot-gaza-strip-25-september-2024


WILPF:in viesti EU-vaaleihin / Message for the European Parliamentary election

9.5.2024

WILPF vaatii feministisen rauhan huomioon ottamista europarlamenttivaaleissa. WILPF on huolissaan siitä, että äärioikeistolainen politiikka Euroopassa edistää autoritaarista kehitystä heikoimmassa asemassa olevien kustannuksella. Julkisen sektorin leikkaukset vaikuttavat suhteettoman paljon naisiin, jotka ovat usein palkkatöiden lisäksi vastuussa kodista. Tämän hetkinen militarisointi on EU:n historian suurin ja tavoitteemme on rahojen

siirtäminen sodasta rauhaan.

Feministinen rauha on puuttuva pala

WILPF pyytää Euroopan parlamenttivaaliehdokkailta:

1. Investointia rauhaan, diplomatiaan ja neuvotteluihin kaikilla tasoilla sotien lopettamiseksi. Vaadimme toimenpiteitä, jotka valmistavat rauhaan, ei sotaan.

2. Luopumista militarisoiduista ja syrjivistä rajavalvontakonsepteista. On otettava käyttöön turvapaikkapolitiikka, joka osoittaa selkeää solidaarisuutta siirtolaisia ​​ja pakolaisia ​​kohtaan.

3. Korostamaan aseistariisuntaa ja demilitarisointia ilmastotoimien ja ympäristöoikeudenmukaisuuden tärkeinä näkökohtina.

4. Investointeja alueelliseen ja pienimuotoiseen maatalouteen ja toimitusketjuihin, jotka ovat ympäristölle kestäviä. Tärkeää on uusiutuva energia ja ydinvapaa Eurooppa.

5. Resursseja on suunnattava välittävän yhteiskunnan hyväksi.

6. Oikeudenmukaista naapuruuspolitiikkaa, solidaarisuutta ja tasa-arvoa maiden sisällä ja välillä.
 

Alla alkuperäinen vetoomus englanniksi:

Message for the European Parliamentary elections
 

We, as members of the Women’s International League for Peace and Freedom (WILPF) in Europe, expect the candidates for the European Parliament to uphold the goals of the European Union, which are to promote peace and the well-being of its people.

WILPF works for feminist peace grounded in equality, justice, and a non-violent approach. Throughout our long history, we have consistently drawn attention to the links between systems of oppression, racism, nationalism, militarism, and patriarchy, fueling global and individual insecurity. We have continuously raised our voices against war and its economic profit that is damaging to our societies, violating (women’s) rights and freedoms, irreversibly destroying our environment, and diverting money from social infrastructure, welfare and care.

WILPF raises awareness that far-right politics in Europe promote authoritarian and illiberal developments at the expense of the most vulnerable. We denounce the revival of anti-gender actors presenting themselves as protectors of “traditional” values and “commonsense”, while attacking gender as a concept and damaging civil liberties, LGBTIQ+ rights, legal provisions for reproductive rights, including access to safe and legal abortion. Their neoliberal political practices disempower people all over the world, especially in the global South.

WILPF stresses that women are disproportionately affected by cuts in the public sector, both as employees and as those who must bear the burden of unpaid care work. Today‘s militarization is the biggest in EU‘s history and is the opposite of our goal “move the money from war to peace”.

The Russian war against Ukraine marks the end of the project of a „Common European House“ and the vision of “common security”, as laid down in the Paris Charta of OSCE. The EU uses the language of war that unites the majority of European governments and institutions and the established media today. The continuous integration of NATO in the European defense pillar contains the risk of escalating into a pan-European or even nuclear world war. This is why we urge to re-structure the multilateral system for more democratic participation. Utmost priority must be given to diplomacy and negotiations. Several time in history, WILPF has been demanding ministries of peace and peace budgets.

In response to Hamas’ 7 October 2023 attacks, the government of Israel initiated one of the heaviest aerial bombardments in recent history against Gaza and conducted a series of acts that amount to genocide against Palestinians. The war must be stopped by immediate cease-fire and a stop of weapons delivery, followed by a fair political process towards reaching a just and sustainable peace in the region. As we condemn the violence against all innocent civilians, especially women and children, we support the return of the Israeli hostages, and we urge to allow humanitarian assistance for Palestinians in Gaza. We demand to end occupation and create conditions for a rights-based future for the Palestinian people.

WILPF advocates for the local and regional implementation of the Women Peace and Security Agenda/WPS and respective NAPs to prioritize protection and prevention, based on a deep-rooted feminist conflict analysis. The concept must be based on an intersectional human security approach. It includes meaningful participation of women, protection from all forms of violence (SGBV) – as human rights defenders (especially indigenous communities), as peace builders and promoters of non-violent resistance.

WILPF insists that the Sustainable Development Goals/SDG are essential in bridging the conflict prevention gap and demands their implementation within a comprehensive framework: Parliamentarians need to address the connections of poverty and the detrimental effects of militarization with climate justice.

WILPF insists that the new EU Pact for Migration and Asylum deepens the crisis at European borders, where brutal human rights violations occur daily. It sets a precedent that allows member states to bypass their responsibilities to asylum seekers by using border procedures that increase the risk of unlawful deportations. The Pact systematically expands the use of detention at external borders, particularly concerning for unaccompanied minors and families. It undermines the individual right to obtain refugee status. For women there is a major risk to be returned to situations of abuse, torture, or death. We are convinced that only social inclusion of immigrants and refugees can guarantee to prevent marginalization, violence, extremism and support the building of an active diaspora that can make a change. The EU’s enlargement policy/ENP is guided by a unilateral economic and geopolitical interest. For the future of Europe, it is important to pay attention not to impoverish, alienate, and disempower people in the European periphery in a neo-colonial way.

Feminist Peace is the Missing Piece

This is what WILPF requests from candidates for the European Parliament:

1. Invest in peace, diplomacy and negotiations on all levels to stop wars. Promote universal disarmament; systematically expand EU’s civilian instruments for mediation, prevention of violence (Istanbul Convention), civilian conflict management, reconstruction and aftercare. Re-purpose the European Peace Facility and Peace Funds for peace-building, peace education, social justice and creative alternatives. We demand measures that prepare for peace not war!

2. Abandon militarized and racialized border management concepts and introduce asylum policies that demonstrate explicit solidarity and a welcome spirit for migrants and refugees. Struggle against racism, discrimination, hate speech, fear, fake antagonisms and (new) walls. No outsourcing of asylum procedures to third countries and re-establish a European Sea Rescue Mission!

3. Highlight disarmament and demilitarisation as important aspects of climate action and environmental justice

4. Promote investment in regional and small-scale agriculture and supply chains that respect sustainable ways of production and trade and the protection of natural resources. Avoid neo-colonial extractivism. Push for renewable energies and a nuclear free Europe!

5. Redirect and increase resources for a caring society: education, health, culture, research to combat inequality, strengthen commons and guarantee a decent life for everyone!

6. Support fair and just neighborhood policies (ENP) for enlargement strategies centered around co-dependency, solidarity and equality within and between countries. Put in place mechanisms that ensure broad and inclusive consultations and not an approach where only the political elite is part of the “dialogue”. Enlargement needs a conflict-sensitive work towards the development of democratic and constitutional institutions and instruments for the peaceful settlement of disputes, good governance and feminist economy!

WILPF in Europe, 09.05.2024

Signed by the following sections: Austria, Denmark, Finland, Germany, Italy, Norway, Spain, Switzerland and international members from Lithuania, Hungary


"Silmä silmästä” tekee koko maailman sokeaksi – Pysyvä tulitauko on saatava Gazaan NYT

10.11.2023

Kirje Suomen hallitukselle 10.11.2023

WILPF Suomen osasto vaatii välitöntä tulitaukoa Gazaan. Tulitauko on välttämätön ihmishenkien suojaamiseksi ja elintärkeän humanitaarisen avun toimittamiseksi alueelle. Valkoisen talon 9.11. ilmoittama tieto, että Israel suostuisi neljän tunnin päivittäisiin tulitaukoihin, ei ole kutsuttavissa tulitauoksi. 

Palestiinalaisilla siviileillä ei ole suojaa eikä mahdollisuuksia paeta. Israelin joukkojen pommitukset ovat jatkuneet viikkoja ja kiihtyneet entisestään lokakuun lopulta lähtien. Gazan pohjoisosaa tuhotaan maan tasalle, ja koko Gazan kaista on joutunut iskujen kohteeksi. Palestiinalaiset ovat kansanmurhan kohteena. 

Palestiinalaisia on 7.10. jälkeen Israelin ilmaiskuissa Gazassa menehtynyt yli 10 500, joista yli 4 000 on lapsia. Loukkaantuneita palestiinalaisia Gazassa on noin 26 000. Israelilaisia kuolonuhreja Hamasin hyökkäyksen jälkeen on noin 1 200 ja loukkaantuneita noin 5 400¹. Inhimillinen kärsimys on otettava yhtä vakavasti konfliktin molemmilla puolilla.


YK perustettiin toisen maailmansodan raunioille ajatuksella: ei koskaan enää! Suomi on kuitenkin kääntänyt katseensa ja sulkenut silmänsä palestiinalaisten humanitaarisen katastrofin edessä. YK:n yleiskokouksessa 27.10. Suomi äänesti tyhjää päätettäessä humanitaarista aselepoa Gazaan vaativasta päätöslauselmasta. 

On häpeällistä, että Suomi on inhimillisen kärsimyksen hiljainen hyväksyjä ja sivusta seuraaja.

On häpeällistä, että annamme kansanmurhan jatkua siihen puuttumatta.

Oikea aika toimia olisi ollut jo eilen, joten toimintaa tarvitaan NYT.

Suomen hallituksen on:

  • Vaadittava Gazaan välitöntä tulitaukoa.
  • Edistettävä yhdessä EU:n kanssa humanitaarisen avun välitöntä pääsyä alueelle sekä humanitaarisen oikeuden toteutumista.
  • Tuomittava julkisesti myös Israelin hyökkäykset siviilikohteisiin ja vaadittava Israelia lopettamaan Gazan siviiliväestön kollektiivinen rankaiseminen.
  • Lopetettava asekauppa Israelin kanssa.
  • Ryhdyttävä toimiin kansainvälisten pakotteiden asettamiseksi Israelille, ellei tulitaukoa saavuteta. 
  • Annettava lisätukea Kansainvälisen tuomioistuimen riippumattomuudelle esimerkiksi lisärahoituksen turvin, jotta Israelin ja Hamasin sotarikokset tulisivat tutkituksi ja sotarikolliset tuomituiksi.
  • Pysyvän tulitauon saavuttamisen jälkeen ryhdyttävä toimiin myös väkivallan juurisyiden, eli Israelin miehityksen, Gazan saarron ja apartheidin lopettamiseksi.
  • Lisättävä rahoitusta humanitaariseen apuun vuodelle 2024.

 

Suomi on sitoutunut sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän kunnioittamiseen. Kansainväliset sopimukset ja demokratian edistäminen vaativat sitä, että seisomme ulkopolitiikassa johdonmukaisesti niiden arvojen takana, joita peräänkuulutamme myös muilta mailta. Ihmisoikeuskysymyksiin ei voi suhtautua valikoivasti.

“‘Silmä silmästä’ sokeuttaa koko maailman” on todennut rauhan- ja väkivallattomuuden puolustaja Mahatma Gandhi. Me emme halua olla sokeita. Ihmishenkien pelastamiseksi, väkivaltaisuuksien kierteen katkaisemiseksi ja rauhan edistämiseksi on toimittava välittömästi.

WILPF Suomen osasto


———————————————————–

Siviilien auttamiseksi WILPF Suomen osasto on tukenut Lääkärit ilman rajoja -järjestön hätäapukeräystä Gazaan 1000 eurolla. Lue lisää järjestön työstä ja avun merkityksestä: https://laakaritilmanrajoja.fi/

WILPF Suomen osaston kannanotto Israelin ja Hamasin välisestä väkivaltaisesta eskalaatiosta

11.10.2023

Viikonloppuna alkunsa saanut uusin väkivallan kierre Hamasin ja Israelin välillä syttyi Hamasin surmattua Israelissa siviilejä ja ottamalla panttivankeja. WILPF Suomen osasto tuomitsee väkivallan kaikkialla maailmassa. Väkivallan lisääminen ei voi olla vaihtoehto eikä tuo aluetta lähemmäksi rauhaa. 

Tilanne on nähtävä historiallisessa yhteydessään eli osana palestiinalaista vastarintaa vuosikymmeniä kestäneelle Israelin väkivaltaiselle miehitykselle. Kaikilla kansoilla on oikeus itsemäärämisoikeuteen, oman alueensa kehittämiseen, sekä oman väestönsä ihmisoikeuksien turvaamiseen. Israelin miehityksen alla palestiinalaisilta on evätty nämä oikeudet jo vuosikymmenten ajan. Yli 70 vuoden ajan palestiinalaiset ovat kärsineet lukemattomista ihmisoikeusrikkomuksista ja väkivallasta. Tilannetta on pahentanut Israelin lisääntynyt ja mielivaltainen siirtokuntien rakentaminen vastoin kansainvälisiä lakeja Länsirannalle, Gazan saarto ja Gazaa vastaan käydyt sodat. Gaza on todettu miltei asuinkelvottomaksi ja sitä on luonnehdittu maailman suurimmaksi avovankilaksi. 

Kansainvälisen yhteisön, myös Euroopan Unionin, on nyt tehtävä kaikkensa tukemalla neuvotteluja, jotta estettäisiin tilanteen eskaloituminen entisestään, aktiivisten väkivaltaisuuksien pitkittyminen ja uusien siviiliuhrien syntyminen. Valtioiden kannanotot Israelin ”oikeudesta puolustaa itseään” on Israelin toimesta usein tulkittu oikeudeksi tappaa ja pommittaa Gazaa mielivaltaisesti. Israelin ilmaiskuja vastaan erittäin tiheästi asuttu Gaza on täysin puolustuskyvytön eikä sen väestöllä ole mahdollisuuksia päästä suojaan pommituksilta. 

Israelin aseellinen tukeminen tulisi lopettaa, sillä se tukee miehityksen jatkamista ja Gazan pommittamista. Lisäksi on tärkeää mahdollistaa humanitaarisen avun esteetön kulku Gazaan mahdollisimman pikaisesti. 

Ennen kaikkea, kansainvälisen yhteisön tulisi painostaa Israelia lopettamaan miehitys Länsirannalla sekä Gazan saarto. Sekä Palestiina että Israel tarvitsevat rauhaa, mutta sitä ei voida saavuttaa niin kauan kun miehitys ja epäoikeudenmukaisuudet jatkuvat. Huolemme on, että ilman oikeudenmukaista poliittista prosessia ja rauhanomaista ratkaisua väkivaltaisuudet tulevat jatkumaan samalla tavalla kuin tähän saakka.

Vaadimme rauhaa Ukrainaan – vuosi kulunut Venäjän hyökkäyksestä

24.2.2023

Vuosi sitten 24. helmikuuta Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti Venäjän järjestävän ”erityisoperaation” Ukrainassa. Venäjän joukot ylittivät Ukrainan rajan ja ympäri Ukrainan alettiin raportoida räjähdyksistä. Hyökkäys Ukrainaan oli alkanut.

Vuodessa sota on aiheuttanut silmittömän paljon tuhoa ja inhimillistä kärsimystä: YK:n ihmisoikeusvaltuutetun arvion mukaan ainakin yli 8000 siviiliä on kuollut ja yli 13000 loukkaantunut, joista UNICEF arvioi jo aiemmin liki tuhannen olevan lapsia. Sotilaita on menehtynyt sodan aikana tuhansittain. Lisäksi infrastruktuuria ja koteja on tuhottu, ja suru ja pelko tulevaisuudesta kalvavat paenneita. Arviolta 14 miljoona ihmistä on joutunut pakenemaan kodeistaan. YK:n tutkijat ovat vahvistaneet, että Venäjä on syyllistynyt useisiin sotarikoksiin Ukrainassa.

Sota ei saa enää jatkua. Venäjän on vedettävä välittömästi ja ehdoitta kaikki sotilaalliset joukkonsa pois Ukrainan alueelta ja sotarikolliset tuotava vastuuseen teoistaan. Kasvanut globaali sotilaallinen vastakkainasettelu aiheuttaa huolta myös tilanteen vaikutuksesta kansainvälisiin ydinaseiden kielto- ja rajoitussopimuksiin. 

Kansainvälisenä yhteisönä emme voi jatkaa lisääntyvän militarismin ja asevarustelun polulla, sillä konfliktien ja väkivallan juurisyinä nämä voivat johtaa vain syvempään konfliktiin. Sen sijaan meidän kaikkien tulisi pyrkiä rakentamaan rauhaa ja ulospääsyä pois väkivallan kierteestä. Ukrainan sota on tehnyt voimapoliittisesta keskustelusta arkipäivää ja haastanut rauhanliikkeen. Siksi nyt on yhä tärkeämpää muistuttaa, että sodat eivät ole väistämättömiä, ja että turvallisuus maailmassa lisääntyy ja konfliktit loppuvat vain rauhanomaisilla ratkaisuilla. 

WILPF Suomen osasto osallistuu 25.2.2023 klo 13 suurmielenosoitukseen vaatimaan rauhaa Eurooppaan. Mielenosoituksen järjestävät rauhanjärjestöt Rauhanliitto, Aseistakieltäytyjäliitto (AKL), Rauhanpuolustajat ja Sadankomitea. Tule sinäkin mukaan! Lisätietoja mielenosoituksesta Facebookissa:  

https://fb.me/e/2ZVx9mYpD 


Women’s International League for Peace and Freedom (WILPF) on kansainvälinen naisten rauhanjärjestö, joka toimii aseettoman ja väkivallattoman maailman puolesta. Kansainvälinen järjestö perustettiin ensimmäisen maailmansodan aikana vuonna 1915. Osastoja järjestöllä on tällä hetkellä kaikissa maanosissa, yli 40 maassa. Suomen osasto perustettiin vuonna 1926 ja on maan ensimmäinen naisrauhanjärjestö.

WILPF Statement: Peace is the victory people need – STOP the war in Ukraine now!

3.2.2023

Women’s International League for Peace and Freedom (WILPF) is a feminist peace movement founded in 1915 to stop wars and prevent future wars by dismantling the causes of war and armed conflict. We work through solidarity in global networks of women and feminist activists, with old, new and creative methods and organize for peace, equality and justice for all. 

The undersigned members and Sections of WILPF Europe express our support for all people and actors struggling to bring about an end to the brutal and illegal war in Ukraine with all the harm it is causing people, society, and the environment.  

We appreciate the European Parliament’s efforts, in its resolution on Russia’s escalation of its war of aggression against Ukraine, to uphold respect for international law and democratic institutions through, inter alia, the condemnation of the sham referendums held by Russia in occupied Ukrainian territories, of involuntary conscriptions and violations of the Fourth Geneva Conventions, and of the recent Russian threats to use nuclear weapons as irresponsible and dangerous, and the recognition of the global consequences that any nuclear catastrophe would have for human life and the environment for decades to come. 

 

Ending the war with minimal human suffering, deaths and harm must always be the highest priority. To this point, we express our deep concern regarding the highly militarized calls expressed in the resolution, too, among other things, increase military assistance and deliver weapons systems to Ukraine, train Ukrainian soldiers and “prepare a quick and decisive response should Russia conduct a nuclear strike on Ukraine”. 

Militarization of societies, through high levels of military spending and underfunding of social goods, the glorification of conservative gender ideals of strong men as soldiers and caring women as mothers, and the idea that conflicts are best solved through violence and domination, are some of the root causes of war. The militarized focus of the calls of the European Parliament risks further increasing the very same militarism that has enabled Russia to start this illegal war in Ukraine.  

Two wrongs don’t make a right. Russia’s unacceptable behaviour does not mean that others have to follow suit. The European Union has the opportunity to support the people of both Ukraine and Russia in their desires for peace and freedom. 

We call on the European Parliament to: 

– Provide new and full support to civil society organizations and networks, especially those led by women or working for gender equality, peace, democracy and social justice in Ukraine, Russia, Belarus, and neighbouring countries, through increased and flexible funding, logistical support, removal of any travel restrictions and other support based on their expressed needs, to aid in their efforts to create the conditions for lasting peace and democracy in the region, 

– Call on all Member States to participate in the de-escalation of nuclear threats and risks by not participating in any activities preparing for the use, or threat of use, of nuclear weapons, such as NATO’s Steadfast Noon or any other nuclear capabilities exercises, 

– Call on all Member States to participate in the de-escalation of nuclear threats and risks by joining the Treaty for the Prohibition of Nuclear Weapons, 

– Ensure safe entry into the European Union by all refugees from Ukraine and Russia, including dissidents, conscientious objectors, and political activists, and provide permanent resident permits and resources for activists to continue their anti-war efforts from safe spaces within the European Union, 

– Bring together actors to prepare for inclusive peace negotiations that include civil society and gender equal representation, since this is proven to create more sustainable peace agreements, to ensure a readiness to bring an end to the war whenever an opportunity to do so appears.

WILPF was founded to bring about an end to the horrors of World War I and we have seen throughout our history how the continued militarism in our societies has led countries to the next war and the next. Training only soldiers and leaving civilians with no resources creates a country that only knows how to fight a war, not how to build peace. We have seen that investments in human security, people, and fair and equal societies are the best ways to prevent armed conflict. This is true even during an ongoing war, and we call on everyone to remember this in all their actions, for the sake of every human being. 
 

Ariana Durani and Rosa Logar, European Regional Representatives to the WILPF

International Board, in the name of our sections in Austria, Denmark, Finland, Italy,

Netherlands, Norway, Spain, Sweden, Switzerland and the United Kingdom.