Naiset, jotka muuttivat maailmaa – Nobelin rauhanpalkinnon saajat Osa 3. Emily Greene Balch

16.09.2026
Emily Greene Balch.    Photo: E. Romer. Nobel Foundation archive
Emily Greene Balch. Photo: E. Romer. Nobel Foundation archive

Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1946.


Emily Greene Balch (1867-1961) oli yhdysvaltalainen rauhanaktivisti, historian ja sosiologian professori sekä Kansainvälisen naisten rauhan- ja vapaudenliiton (WILPF) kunniapuheenjohtaja.
Emily kasvoi englantilaistaustaisessa unitaariperheessä ja sai poikkeuksellisen laajan koulutuksen aikana, jolloin korkeakouluopinnot eivät vielä olleet naisille itsestäänselvyys. Hän valmistui Bryn Mawr Collegesta vuonna 1892.
Balchin ensimmäinen työura liittyi sosiaaliseen työhön ja erityisesti nuorten rikollisuuden ehkäisemiseen. Hän osallistui aktiivisesti nuorisotuomioistuinjärjestelmän kehittämiseen Yhdysvalloissa. 

 

Myöhemmin hänen kiinnostuksensa yhteiskunnallisiin kysymyksiin syveni akateemiseksi uraksi Wellesley Collegessa, jossa hän toimi professorina ja opetti muun muassa taloushistoriaa ja sosialismia.

 

Ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen vahvisti Balchin vakaumusta rauhantyön välttämättömyydestä. Hän osallistui kansainväliseen rauhanliikkeeseen ja toimi Women's International League for Peace and Freedomissa (WILPF) sihteeri-rahastonhoitajana.

 

Rauhan rinnalla hän puolusti johdonmukaisesti myös maahanmuuttajien ja muiden yhteiskunnallisesti heikommassa asemassa olevien oikeuksia.

Balchin pasifistinen kanta ei ollut hänelle vain mielipide, vaan käytännön sitoumus, jolla oli myös henkilökohtaisia seurauksia. Hänen sodan aikana esittämänsä näkemykset johtivat siihen, että hän menetti professorin virkansa Wellesley Collegessa. 

Vuonna 1946 Balch sai Nobelin rauhanpalkinnon tunnustuksena pitkästä työstään rauhan puolesta. Palkinto oli ensimmäinen sodan jälkeen myönnetyistä.


Mitä voimme oppia Emily Greene Balchilta tänään?

Rauhaa on puolustettava myös silloin, kun se on epäsuosittua. Hänen esimerkkinsä muistuttaa, että rauhantyö vaatii rohkeutta juuri silloin, kun yhteiskunnassa korostuvat pelko, vastakkainasettelu ja sotilaalliset ratkaisut.