Kansainvälinen ydinkokeiden vastainen päivä 29.8.2026

29.08.2026
Kirjoittaja: Mirja-Riitta Sjöholm 

YK:n yleiskokous julisti 29. elokuuta kansainväliseksi ydinkokeiden vastaiseksi päiväksi vuonna 2009 hyväksymällä päätöslauselman 64/35. Päivämäärä ei ole sattuma: tuolloin vuonna 1991 suljettiin Semipalatinskin ydinkoekenttä Kazakstanissa, yksi historian pahiten saastuneista ydinkoealueista, jossa Neuvostoliitto oli tehnyt satoja kokeita.

Päivä muistuttaa meitä ydinkokeiden tuhoisista seurauksista ja siitä, että niiden lopettamiseksi tarvitaan edelleen kansainvälistä yhteistyötä ja poliittista tahtoa.

Ydinasekokeiden aikakausi alkoi 16. heinäkuuta 1945, kun ensimmäinen koe räjäytettiin New Mexicossa. Sen jälkeen maailmassa on tehty yli 2 000 ydinkoetta. Varhaisina vuosikymmeninä ydinkokeita pidettiin teknisen kehityksen välineenä, ei globaalina uhkana. Ilmakokeiden radioaktiivinen laskeuma, laajat terveyshaitat ja kokonaisia yhteisöjä tuhonneet seuraukset jäivät pitkään sivuun.

Erityisesti ilmakehässä tehdyt kokeet levittivät radioaktiivista laskeumaa laajoille alueille. Vasta myöhempi tutkimus ja vuosikymmenten aikana kertynyt tieto ovat paljastaneet ydinkokeiden pitkäaikaiset ja traagiset seuraukset.
 

YK:n yleiskokous hyväksyi ydinkieltosopimuksen 10. syyskuuta 1996

Keskeinen kansainvälinen väline on CTBT-sopimus (Comprehensive Nuclear-Test-Ban Treaty), joka kieltää kaikki ydinräjäytykset. Tähän mennessä 188 maata on allekirjoittanut sopimuksen ja 179 on ratifioinut sen. Jotta sopimus tulisi voimaan, se on ratifioitava niiden valtioiden toimesta, joilla on merkittävää ydinvoimaa.

Tieteen ja teknologian kehitys on parantanut huomattavasti mahdollisuuksia havaita ja todentaa mahdolliset ydinkokeet. CTBT:n valmistelukomissio (CTBTO) on rakentanut maailmanlaajuisen valvontajärjestelmän, joka havaitsee jokaisen ydinräjähdyksen – missä tahansa.

Teknologian kehittyminen on samalla heikentänyt perustelua, jonka mukaan ydinkokeita tarvittaisiin ydinaseiden luotettavuuden varmistamiseksi. Nykyiset valvonta- ja todentamismenetelmät tarjoavat mahdollisuuden seurata sopimuksen noudattamista ilman uusia ydinkokeita.
 

Meillä on nyt enemmän tietoa ydinkokeiden seurauksista kuin koskaan aikaisemmin. Meillä on myös teknologiaa niiden havaitsemiseen ja kansainvälisiä sopimuksia niiden kieltämiseen.
Se, mitä edelleen tarvitaan, on poliittinen tahto.
Ydinkokeiden aika on päätyttävä. 
Mikään ei kuitenkaan voi olla yhtä ratkaisevassa roolissa ydinsodan tai ydinterrorismin uhan välttämisessä kuin ydinaseiden täydellinen poistaminen. Ydinräjähdysten peruuttamaton lopettaminen estää ydinaseiden jatkokehityksen.