6.11.2026 Kansainvälinen päivä aseellisten konfliktien ympäristötuhojen estämiseksi
06.11.2026
MIRJA-RIITTA SJÖHOLM
Sota ei tuhoa ainoastaan ihmishenkiä, koteja ja yhteisöjä. Se tuhoaa myös metsiä, vesistöjä, maaperää, eläinten elinympäristöjä ja kokonaisia ekosysteemejä. Ympäristö jää kuitenkin usein sodan julkisuudessa näkymättömäksi uhriksi.Vesilähteitä saastutetaan, viljelyksiä poltetaan, metsiä tuhotaan ja maaperää myrkytetään. Ympäristötuhojen seuraukset voivat jatkua vuosikymmeniä aseiden vaikenemisen jälkeen ja vaikuttaa useiden sukupolvien elämään.
Ympäristö ei ole vain sodan uhri, vaan luonnonvarat voivat myös olla konfliktien taustalla. YK:n ympäristöohjelman (UNEP) mukaan vähintään 40 prosentissa sisäisistä konflikteista viimeisten 60 vuoden aikana on ollut yhteys luonnonvarojen hyödyntämiseen. Kiistat voivat koskea esimerkiksi öljyä, kultaa, metsiä, viljelykelpoista maata tai puhdasta vettä.
Ympäristönsuojelu on rauhantyötä
Kestävä rauha edellyttää terveitä ekosysteemejä, puhdasta vettä, elinkelpoista ympäristöä ja oikeudenmukaista luonnonvarojen hallintaa. YK korostaakin ympäristötoimien merkitystä konfliktien ehkäisyssä, rauhanturvaamisessa ja rauhanrakentamisessa. Ympäristötuhot vaikuttavat erityisesti siviiliväestöön. Monilla konfliktialueilla luonnonvarojen heikkeneminen lisää myös naisten työtaakkaa ja turvattomuutta. Siksi naisten osallistuminen ympäristöä ja rauhaa koskevaan päätöksentekoon on välttämätöntä.
Ympäristönsuojelu, aseriisunta, ihmisoikeudet ja rauhantyö ovat saman kokonaisuuden osia.