Hyvää Miina Sillanpään ja kansalaisvaikuttamisen päivää!

01.10.2026
Kuva: Miina Sillanpään Säätiö
Kuva: Miina Sillanpään Säätiö

Kirjoittaja: Mirja-Riitta Sjöholm 

”Pelkät sanat eivät riitä, tarvitaan myös tekoja!”
— Miina Sillanpää
Miina Sillanpää (1866–1952) nousi torpantytöstä oman aikansa merkittäväksi kansalaisvaikuttajaksi. Sillanpää syntyi vuonna 1866 yhdeksänlapsiseen torppariperheeseen ja oli perheen seitsemäs lapsi. Hänen lapsuutensa ja nuoruutensa kokemukset yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta vaikuttivat varmasti hänen myöhempään yhteiskunnalliseen ajatteluunsa. 

Sillanpäästä kehittyi ahkera puhuja ja kirjoittaja, poliitikko ja toimittaja sekä aktiivinen järjestövaikuttaja. Erityisen tärkeää hänelle oli naisten aseman parantaminen. Hän puolusti myös lasten oikeuksia ja korosti koulutuksen merkitystä sekä työskenteli perheiden ja vanhusten aseman parantamiseksi.
 

Poliittinen sillanrakentaja

Miina Sillanpää toimi kansanedustajana yhteensä 38 vuotta. Vuonna 1926 hänestä tuli Suomen ensimmäinen naisministeri.
Poliitikkona Sillanpäätä on kuvattu sillanrakentajaksi. Hän etsi ajamilleen asioille kannattajia yli puoluerajojen. Tämä herätti toisinaan arvostelua myös omassa poliittisessa liikkeessä, mutta hänen maltillisuuttaan ja sovittelutaitoaan arvostettiin laajasti.
Sillanpää ajoi tärkeiksi kokemiaan asioita neuvottelemalla, perustelemalla ja etsimällä yhteisiä ratkaisuja. Hän vastusti väkivaltaa ja suhtautui kriittisesti lakkoihin.
Sovittelijana hän ei kuitenkaan ollut hiljainen sivustaseuraaja. Kun jokin asia oli hänen mielestään tärkeä, hän piti siitä kiinni.
Tästä kertoo hyvin hänen toimintansa Suomen ensimmäisillä valtiopäivillä vuonna 1907. Kun puhemies oli jo siirtymässä ensikoteja koskeneesta keskustelusta seuraavaan asiaan, Sillanpää ilmoitti napakasti:

”Minä kumminkin käytän puheenvuoroa.”

Tämä kuvaa hyvin hänen tapaansa vaikuttaa: maltillisesti, mutta periksi antamatta.

Sillanpään ministerikaudella vuonna 1926 säädettiin laki, joka mahdollisti naisille pääsyn valtion virkoihin ilman sukupuoleen perustuvaa erivapausanomusta.

Ministerikaudella valmisteltiin myös avioliittolain uudistamista. Vuonna 1929 voimaan tullut uusi avioliittolaki vahvisti puolisoiden oikeudellista yhdenvertaisuutta ja poisti vaimon aseman miehensä holhouksen alaisena. Naisen oikeudellinen asema alkoi kääntyä kohti itsenäisyyttä ja yhdenvertaisuutta. 

Sillanpää jatkoi eduskuntatyötään vielä vuosikymmeniä, 82-vuotiaaksi asti. Viimeisinä eduskuntavuosinaan hän toimi ikäpuhemiehenä.

Heikompien puolella

”Jokaisella ihmisellä on elämässään oikeus hyvinvointiin, inhimillisiin työoloihin ja ihmisyyden kunnioittamiseen.”

Sillanpään yhteiskunnallisen työn keskiössä olivat sosiaaliset kysymykset ja tasa-arvo. Hän ei tyytynyt havaitsemaan epäkohtia, vaan ryhtyi toimeen niiden muuttamiseksi.

Naisten ja lasten oikeuksien puolustajana Sillanpää oli yksi Suomen varhaisista tienraivaajista. Lasten asema oli hänelle erityisen tärkeä.

 

1800-luvulla lapsia kohdeltiin usein pieninä aikuisina. Työhön saatettiin joutua jo lapsena – kuten Sillanpäälle itselleenkin kävi.
Avioliiton ulkopuolinen raskaus puolestaan merkitsi naiselle usein häpeää ja sosiaalista torjuntaa. Myös avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset joutuivat kantamaan yhteiskunnan asettamaa häpeän leimaa. Äitejä ja lapsia saatettiin erottaa toisistaan, ja lapsia sijoitettiin vieraisiin perheisiin.

Tällaista epäoikeudenmukaisuutta Sillanpää ei hyväksynyt.

 

Jo ensimmäisillä yksikamarisen eduskunnan valtiopäivillä vuonna 1907 hän ja muut sosiaalidemokraattiset naiset ehdottivat, että avioliiton ulkopuolella lapsensa saaneille äideille ja heidän lapsilleen perustettaisiin koteja.
Ehdotus ei tuolloin edennyt. Se tuotiin uudelleen esille myöhemmillä valtiopäivillä, mutta asian eteneminen kesti vuosikymmeniä. Avioliiton ulkopuolisen raskauden nähtiin pitkään ennen kaikkea moraalisena kysymyksenä, eikä sosiaalisia taustatekijöitä haluttu tunnustaa.

Lopulta ensimmäinen Ensikoti avattiin Helsinkiin vuonna 1942, keskellä jatkosotaa. Sillanpään pitkäjänteisellä työllä oli tässä kehityksessä merkittävä rooli.
”Jokaiselle ihmiselle tekee hyvää, kun hän saa nähdä ja kuulla, että sydämen halulla tehty työ saa vastakaikua ja ymmärtämystä osakseen.”
Miina Sillanpää ja äitiyspakkaus. Kuva: Työväen arkisto
Miina Sillanpää ja äitiyspakkaus. Kuva: Työväen arkisto
Vuonna 1939 Sillanpää sai talousneuvoston kunniamerkin. Vuonna 1949 hänelle myönnettiin Suomen Kulttuurirahaston palkinto elämäntyöstä.

Lähteet


Miina Sillanpään Säätiö. Miina Sillanpää. 

Numminen, Ulla. Miina Sillanpää – vahva kansalaisvaikuttaja. Suomalainen Naisliitto ry, Naisten ääni -verkkosivusto.

Suomen kansallisbiografia. Miina Sillanpää. Kansallisbiografia, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Yle Oppiminen. 28.9.2023. Miina Sillanpää – lasikaton rikkoja, naisten ja lasten oikeuksien puolustaja.