Nordic Peace Alliance (Pohjoismainen Rauhanallianssi) konferenssi 31.7-2.8.2026

05.08.2026
Kirjoittaja: Mirja-Riitta Sjöholm 

Konferenssin teema vuonna 2026: 

Miten Pohjoismaat voivat edistää rauhaa ja asevarustelukilpailun pysäyttämistä?

WILPF Suomen osastosta mukana olivat hallituksen jäsenet Marianne Laxén ja Mirja-Riitta Sjöholm. Marianne on myös edustajamme NPA:ssa.
Vas. Marianne Laxén ja oik.   Mirja-Riitta Sjöholm
Vas. Marianne Laxén ja oik. Mirja-Riitta Sjöholm

Mikä on Hardangerakatemia?
 

Hardanger Academy for Peace, Development and Environment
https://hardangerakademiet.no/

Akatemia sijaitsee noin 1100 asukkaan Jondalin kylässä Hardangerinvuonon rannalla. Se on yksi Pohjoismaiden tunnetuimmista rauhantyön kohtaamispaikoista, jossa tutkijat, aktivistit ja kansalaisjärjestöjen edustajat kokoontuvat keskustelemaan rauhasta, turvallisuudesta, demokratiasta ja kestävästä tulevaisuudesta.

Akatemia toimii entisessä tuberkuloosisairaalassa, joka valmistui vuonna 1934. Sen toimintaa on vahvasti inspiroinut norjalaisen rauhantutkimuksen uranuurtaja Johan Galtung (1930–2024), jonka sukujuuret ovat Jondalissa. Hänen ajattelunsa näkyy edelleen akatemian toiminnassa.


Mikä on Pohjoismainen rauhanallianssi?


Nordic Peace Alliance (NPA) on vuonna 2023 Tanskan Helsingørissä perustettu pohjoismainen rauhanjärjestöjen verkosto. Sen tavoitteena on vahvistaa rauhanjärjestöjen yhteistyötä ja edistää Pohjoismaissa sotilaallisiin keinoihin perustumattomia, kestäviä rauhan ja turvallisuuden ratkaisuja.

Suomen WILPF on osa tätä verkostoa. NPA järjestää vuosittaisia konferensseja ja kokouksia ajankohtaisista rauhan ja turvallisuuden kysymyksistä.

 

https://nordicpeacealliance.org/


KONFERENSSIN OHJELMA 


Perjantai 31.7.


Nordic Peace Alliancen vuosikokous
 

NPA:n vuosikokouksen ensimmäinen osa, jossa esiteltiin vuosikertomus 1.8.2025-31.7.2026.

Konferenssin avajaiset


Avajaisissa puhuivat Johanne Hartwig (Hardangerakademia), Einar Braathen (Pohjoismainen rauhanallianssi, Norja) ja Ingeborg Breines (rauhanaktivisti, Norjan WILPFin puheenjohtaja ja kirjailija).

Kelloon on kaiverrettu tekstit:
Tid for fred – Time for Peace

Peace Education – enemmän kuin rauhankasvatusta


Professori Tony Jenkins (Georgetown University, International Institute on Peace Education) piti luennon “Learning to Live Together”.
Tony Jenkins
Tony Jenkins
Eräs päivän kiinnostavimmista aiheista oli Peace Education, jolle suomenkielinen sana rauhankasvatus on vain osittainen vastine.

Käsite sisältää esimerkiksi:
• konfliktinratkaisukasvatuksen
• demokratiakasvatuksen
• korjaavan oikeuden
• sosioemotionaalisen oppimisen
• käytännön keinot rakentaa rauhaa arjessa.

Erityisesti jäi mieleen Tony Jenkinsin ajatus:
"Emme voi työskennellä maailman hyväksi, ellemme itse usko muutoksen olevan mahdollista."

Lauantai 1.8.2026


Paneelikeskustelu – Euroopan turvallisuus ja rauhan tulevaisuus
 

Paneelikeskustelun puheenjohtajana toimi Ingeborg Breines. Puheenvuoroissa käsiteltiin:

• Euroopan turvallisuustilannetta
• EU:n roolia rauhanpolitiikassa
• Rauhantaloutta
• Lähi-idän tilannetta

Panelisteina toimivat: 
Reiner Braun (IPB): Tilanne Euroopassa – onko EU menettänyt asemansa rauhanpolitiikan toimijana?
Ove Jakobsen (professori emeritus): Rauhantalous laajemmassa näkökulmassa
John Y. Jones: Lähi-itä ja me – aikaamme hallitsevat valheet

Arktinen alue – mitä tapahtuu?
 

Päivän aikana keskusteltiin kasvavista jännitteistä arktisella alueella.

Tytti Erästö (Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos, SIPRI) tarkasteli keinoja vähentää ydinsodan riskejä arktisella alueella.

Hänen tutkimuksensa keskittyy ydinaseriisuntaan ja -sulkuun, mukaan lukien monenväliset puitteet, kuten ydinsulkusopimus ja ydinaseiden kieltosopimus.
Tytti Erästö
Tytti Erästö
Sindre Mørk puolestaan pohti venäläisten ajatushautomoiden näkemyksiä Norjan roolista arktisella alueella.

Mørk on politiikan tutkija, jolla on kaksoiskandidaatin tutkinto Lontoon kauppakorkeakoulusta (LSE) ja Moskovan kauppakorkeakoulusta (HSE), jossa hän asui ja opiskeli useita vuosia.
Sindre Mørk
Sindre Mørk

Pohjoismaat ja Venäjä: Ovatko liennytys ja yhteinen turvallisuus mahdollisia?


Ingeborg Breines: Naapurit ystävinä, eivät vihollisina.

Ingeborg Breines on norjalainen rauhanaktivisti. Hän on Nobelin rauhanpalkinnon saajien maailmanhuippukokouksen vanhempi neuvonantaja. Hän on toiminut UNESCOn Naiset ja rauhankulttuuri -ohjelman johtajana ja vuosina 2009–2016 International Peace Bureaun puheenjohtajana.
 

Reiner Braun: Onko Venäjä uhka? Ovatko liennytys ja yhteinen turvallisuus mahdollisia?

Reiner Braun on saksalainen journalisti, historioitsija ja rauhanaktivisti. Hän on ollut International Peace Bureaun toiminnanjohtaja. Vuosina 2013–2019 hän toimi IPB:n puheenjohtajana.

Reiner Braun
Reiner Braun

Sunnuntai 2.8.2026


Päivän teemana oli:
"Helsinki+50: Pohjoismaiden voimin kohti uudistunutta turvallisuutta, yhteistyötä ja ihmisoikeuksia Euroopassa."

Paneelikeskusteluun osallistuivat:
• Tord Björk (Ruotsi)
Ida Harslöf (Tanska)
Teemu Matinpuro (Suomi)
Einar Braathen (Norja)

 
Keskustelun lähtökohtana oli NPA:n vuosikokouksessa valmisteltu yhteinen julkilausuma.


Mikä Helsinki+50?


Vuoden 1975 heinäkuussa 35 valtion päämiehet allekirjoittivat ns. Helsingin sopimuksen eli Helsingin päätösasiakirjan pyrkimyksenä edistää liennytystä silloisen itä-länsi-jaon molemmin puolin sijaitsevien valtioiden välillä.

Pohjoismaisen rauhanallianssin järjestöt Suomessa, Tanskassa, Norjassa ja Ruotsissa ovat työskennelleet yhdessä luodakseen uuden asiakirjan, Helsinki+50 -kansanjulistuksen yhteisestä turvallisuudesta ja ihmisoikeuksista, joka on saanut inspiraationsa Helsingin päätösasiakirjasta. Tavoitteena on pysäyttää asevarustelu ja löytää rauhanomaisia ​​ratkaisuja.

Julistuksen teksti allekirjoituksineen löytyy osoitteesta https://helsinkiplus50.org


Viimeisenä päivänä järjestettiin Nordic Peace Alliancen vuosikokouksen toinen osa jossa hyväksyttiin julkilausuma koskien Arktista aluetta sekä Helsinki+50 kannanottoa.
Kuva: Marianne Laxén
Kuva: Marianne Laxén